Alkuvuosi 2021

Tervepä terve, pitkästä aikaa. Jotenkin tämä kirjoittelu on tässä jäänyt ja mitä pidempi tauko niin sitä enemmän sitä itseltään tuppaa odottaa. "Kun tässä on monta kuukautta mennyt niin sen paluupostauksen pitäisi sisällyttää kaikki, mutta ei mennä liian pitkäksi, mutta se ei saa olla liian hiotun oloinen" jnejne. Jos nyt sitten kuitenkin heitetään nämä odotukset huit helvettiin ja kirjotellaan mitä nyt kirjotellaan. 

Yhteenveto

Tuon aikaisemman (2.1.2021) postauksen jälkeen lyhykäisyydessään on tapahtunut seuraavaa:

 - Erä #8 IPA ei ollutkaan IPA, ja jos unohtaa odotukset siitä miltä oluen pitäisi maistua niin kai tuo on ihan ok

 - Erä #6 Stout ja #8 IPA osallistuivat Himabisse 2021 -kilpailuun. Juomat saivat tylyä palautetta mutta etiketti (etiketit?) sai arvostusta.

 - Erä #9 Dunkel sai alkunsa 3.4. ja löysi tiensä pulloon 19.5. Tätä odotetaan maisteltavaksi parin viikon kuluttua

 - Erä #10 Session IPA on tätä kirjoittaessa mäskäytymässä, mäskin lämpötila 16min jälkeen 68,4 tavoitellun 66 asteen sijaan. Pitää kohta sekoitella, mutta eipä tuo varmaan ole niin justiinsa

Siviilipuolella onkin sitten ollut kaikenlaista hässäkkää nyt keväällä, mutta lopputuloksena sitä ollaan kaikkien aikojen parhaimmissa voinneissa niin voitaneen todeta että hässäkkä silloin tällöin tekee ihmiselle ihan hyvää. No mutta, lähdetäänpäs sitten purkamaan alkuvuoden tapahtumia auki.

#8 IPA - Jedi Mind Trick

"These are not the droids you're looking for"

Aikaisemmassa postauksessa paneskeltu IPA sai nimekseen "Jedi Mind Trick", ja ajatuksenkulku etiketin takana meni jotakuinkin näin. "Jaa eka bisse jonka käytän jääkaapissa, eli nyt on lämpötilakontrolli kunnossa, kontrolli, mind control, jedi mind control -> Jumalauta, Jedi Mind Trick. Laitetaan Obi-Wan ja kumppanit etikettiin. Tästä tulee hyvä". Ja kyllähän siitä ihan hyvä tuli, ehkä jopa toistaiseksi oma suosikkini.

Mutta mites sit se juoma itsessään? Noh. Tässä oli tosiaan ajatuksena (lainaus aikaisemmasta postauksesta) tehdä "..raikas ja hedelmäinen humalointi ensimmäisen erän tapaan, hiivasta vielä lisäboostia hedelmäisyyteen, täyteläisyyteen ja pehmeyteen. Mallaspohjan tulisi tukea nätisti mutta ei tietenkään nousta liikaa esiin. Odotuksissa siis pirun hyvä tuote, mutta katsotaan nyt." 

Ja mitä saatiin? Puretaanpa ensin ajatuksenjuoksua reseptin taustalla. Raikas ja hedelmäinen humalointi, west coastin tuhti runko ja neipahiiva. Mitähän tässä on ajateltu, "minäpä otan näistä kolmesta tyylistä parhaat puolet niin tulee varmasti hyvä" Juuei. Lopputulos oli vähän sama kun koostaisi unelmiensa asukokonaisuuden lempihatusta, lempitakista ja lempihousuista. Hattu olisi silinteri, takki olisi farkkutakki ja housut olisivat rennot addun verkkarit. Ihan kivat noin niinkuin itsekseen, mutta yhdessä katastrofi.

Noh, ei se niin paha ollut, mutta ei tuota kyllä ipaksikaan hyvillä mielin voi sanoa. Runko ihan kiva, mutta siihen nähden ibuja ehkä jossain määrin turhan vähän, ja yhdessä raikkaan humaloinnin kanssa makuyhdistelmä on jossain määrin "mitä helvettiä". Aromihumaloiden kanssa tuli hieman ujosteltua ja neipahiiva vielä päälle niin aikamoinen sekasotku tuosta tuli aikaiseksi. Lopputulos - jos ei odota saavansa olutta, niin juomana hyvä. Alkoholi ei maistu ei yhtään, mutta ei tuo kyllä onnistunut tuotoskaan ollut. Laitetaan loppuun vielä kuva.

Jedin ensipuraisu, 1/2021

Himabisse 2021

Juuh elikkäs, tämän yllä mainitun tuotteen minä sitten tosiaan laitoin arvioitavaksi ammattilaisille :D Enpä minä muutenkaan mitään menestystä tuolta odottanut, mutta kyllä hetken ehkä snadisti hävetti kun tajusin mitä tuli tehtyä (tehtiin silleen tymästi että..), mutta eipä näitä kannata häpeillä. Toisena yksilönä kisaamaan laitoin tuon viime vuoden puolella tekemäni stoutin josta kuva vielä alla.

Kuva otettu joskus 11/2020

Ja sitten palautteet! Otetaan ensin Matkustajan vastaanotto (heh):

Topo 

Vetinen ja laiha, ei muita virheitä

Anikó

Hieman ohut runko, lisää tavaraa niin saadaan kelpo olut. 

Janne

Vetisen näköinen, ei kovin paksu väri. Vetinen maku ja tuoksu, ei oikein mitään löydy. Kaikkea lisää! 

Hanna

Oksidaatiorusinaa. ohut. kaikkea lisää. kuultaa läpi. vetinen 

Greta

Super paahteinen ja kahvinen haju. Vähän sekajätteen haju. Väri liian vaalea stoutiksi. Liian paahteinen ja tosi vetinen. Enemmän perusmallasta ja karkkimallasta, ja sitten vain hitunen paahdettua mallasta. Pidä paahdetut maltaat siinä 1-2%.

Kaikki Stoutilta toivottuja ominaisuuksia, eiku. Kyllähän tuossa rakentavaa palautetta on, ja varsinkin Gretan kommenteista saa hyvin oppia jatkoon vaikka paahteisuudesta liiallisuudesta olenkin eri mieltä. Anyways, allekirjoitan sekajätteen hajua ja paahteisuutta lukuunottamatta kaiken, ja onhan tämä jossain määrin tyylin mukainen sitten kuitenkin. Mutta mitenkäs sitten Jeditemput pärjäsi?

Topo 

Jäänyt makeaksi, katkerot ja aromi puuttuu, ulkonäkö kiva
 

Hessu

Maistuu keskenkäyneeltä ja liian lämpimässä käyneeltä. Katkeroa saisi olla enemmän.

Janne

Kirkas ja kaunis westcoastmainen väri. Tuoksu epämiellyttävä, ei humalan aromeja, pistävä, liuotin. Todella makea, ei katkeroa eikä humalan aromeja. Jäänyt käyminen kesken?

Erkki

Tuoksuu siirapilta. Makeaa litkua. Humalat puuttuu täysin aromista ja katkerosta. Ei ole IPA.

Viivi

Ei ihan lähde. Ehkä vähän vaahtoa kaipaisi. Tuoksuu sulaneelta mehujäältä. 

TII-TII-TII-TIITITIII-TIITITIII - Imperiumin vastaisku! Tylyä, mutta ansaittua palautetta. Erkki "Neipaboi" Häme sen kitettyi - Ei ole IPA. Tämä palautekierros oli se, joka katkaisi kamelin selän ja totesin että eiköhän tämä "teen omat reseptit alusta lähtien" -seikkailu ole nyt hetkeksi nähty. Kaunis ja kunnianhimoinen ajatus, mutta kun järjellä ajattelee niin onko tuossa nyt mitään järkeä?

Sivujuonne, ajatukset karkailee

"Joo en mä oo koskaan leiponut mutta aattelin että kehittelen ite pullareseptit kun oon tässä vähän googlaillut ja kyllähän mä oon pullia syönyt" - sanoi ei kukaan. Kuitenkin mulle ainoa lähtökohta tuntui olevan että alusta alkaen tehdään reseptit itse, ja jollain tuo varmasti voisi toimia mutta mulla näköjään ei. Lähteitä (kirjoja, blogeja ymym.) on tullut lueskeltua tuntikausia ja jonkinlainen haju fiksusta reseptistä muutamiin tyyleihin on, mutta tässä vaiheessa mukaan astuu oma "good enough" -ajattelu. Intuitio ei ole vielä niin vahva että tällä mun vähän sinnepäin -meiningillä osuisi maaliin joka kerta tai edes joskus, joten näin jälkikäteen peilaten onko mikään yllätys että nuo kuusi satsia jotka omalla reseptillä väänsin, oli parhaimmillaan keskinkertaisia?

Kuusi settiä omalla reseptillä yhteenveto:

#3 Belgiale - Tavoitteena kevyt ja raikas, tulikin 10,9% tappomörkö joka maistuu metallilta ja tappaa kodissa ja puutarhassa. Loppusijoituspaikkana viemäri.

#4 Vehnäolut - Resepti sinänsä (ehkä?) ihan ok. Tuote pulloon kuitenkin liian aikaisin + hitaasti käyvä hiiva on sellainen yhdistelmä että saatiin tuotettua nätti vihreä omena hallitsevaksi elementiksi. Loppusijoituspaikkana viemäri.

#5 IPA - "Tehdäänpäs hyvä West Coast". Aijoo, mutta West Coastissa ois hyvä olla katkeroita ja jonkinlaista aromihumalointia. Ei huono, mutta ei hyvä. Ns. vetokalja - Alkoholi ei maistu, mutta ei muuten mikään muukaan. Koko erä tuli juotua ja juotettua pois.

#6 Stout - Tämä on se ainoa jossain määrin halutunlainen tuotos. Heitin maltaat aivan arvalla ja kyllähän tätä ihan juo, kommentit tosiaan tuolla ylhäällä. Kellarissa korillinen odottelemassa miten aika tähän tehoaa, mutta tämä oli hakuammunnaksi kyllä ihan onnistunut tuotos.

#7 Vehnäolut - "Joo mä heitän tän tonne kellariin käymään". Ai mitä? Eikö 18-30 asteessa viihtyvä hiiva tykkää käydä 15 asteessa? Eikö korkeassa lämpötilassa muodostuvaa banaanin aromia löydy mausta? Ohhoh, mitenkäs nyt näin. En jaksa muistaa mikä virhemaku tähän tuli, mutta loppusijoituspaikkana viemäri.

#8 IPA - Tämä tulikin tuossa ylhäällä jo käytyä läpi. Osittaisena loppusijoituspaikkana viemäri kun alkoi noi pullot kellarissa ärsyttämään. On tätä vielä puoli korillista pahaa-aavistamattomille uhreille juotettavana, ja voisi kai tätä itsekin maistella parin kuukauden tauon jälkeen että millasta tää nyt oli.

Anyways - tämän jälkeen päätin tehdä paluun valmisresepteihin jotta saisi jonkinlaisen tatsin resepteihin, ja uskaltaisi ehkä ruveta taas itse suunnittelemaan oluita. Tietysti jossain määrin annan itselleni luvan reseptejä soveltaa (tämä humala loppu niin otetaanpas tuo vastaava tilalle), mutta tarkoitus olisi mennä ns. viisaampien opeilla tästä etiäpäin.

Paluu Himabisse 2021 -aiheen pariin

Ja niin juu, sellainen väliräntti siinä mutta tuntui luontevalta päästää tunnot ulos tässä välissä. Anywho, vastoin odotuksia niitin kuin niitinkin (olenko siis nitoja?) kunniaa kilpailussa - nimittäin Jedi Mind Trick otti parhaan etiketin palkinnon, enkä vieläkään ihan täysin ymmärrä että miten. :D 

Jos perustelut ja meikäläisen livereaktio chattiin kiinnostelee niin facebookista löytyy. Video linkistä, etikettien glooria alkaa jostain 25 minuutin kohdilta. Videon pariin

Kiitän kaikkia ketkä ovat peukuttaneet etikettejäni ja antaneet supporttia Paintille, sekä tietysti myös vihaajille. Harva taiteilija on arvostettu elinaikanaan. Erityiskiitos Olarin Panimon Hanna Montoselle, mukava saada ammattilaiselta arvostusta ja olen myös Hannan Paint-etikettien iso fani. Lopputulemana voidaan siis todeta että valittu linja on ilmeisen toimiva, ja Pahan Mielen Panimo ilmoittaa jatkossakin luottavansa Painttiin kuvankäsittelyohjelmana tasokkaan laadun ja brändin pysyvyyden varmistamiseksi.

#9 Dunkel

Vyyhti purkautuu, puh. On tämä kirjoittaminen vaan rankkaa hommaa ja en tiedä onko siellä kukaan teistä n. 20:a lukijasta enää mukana, mutta etiäpäin.

Tosiaan 3.4. sai alkunsa pitkästä aikaa ensimmäinen valmisreseptillä valmistettu olut DUNKEL! - eli saksalaistyyppinen tumma lager. Tämä DUNKEL! sai nimekseen DUNKEL! ja etiketistä tuli seuraavanlainen:

Iloinen veikkonen

Poikkeuksellisesti raapustelin myös oluen nimen suoraan kuvankäsittelyohjelmassani, enkä käyttänyt mitään ennalta määrittämää fonttia siihen. Jotenkin se vain tuntui sopivan hilpeän veikon olemukseen paremmin kuin joku jäykkä valmisfontti. Tästä ei ole tässä vaiheessa juurikaan sanottavaa, aika perinteisiin luottava resepti (kahta mallasta, yhtä humalaa, klassinen saksalainen hiiva) ja ihmeitä ei panopäivän aikana tullut. Käyminen ja pullotus meni toivottavasti ihan hyvin, ja tuolla tuo on nyt 1,5vko kerännyt hiilareita eli laskujeni mukaan parin viikon päästä voidaan maistella. 

Pullotuksen yhteydessä piti pienet napsut tietysti ottaa, ja väri + maku vaikutti varsin hyvältä. Paahteisuutta oli mielestäni tosin hieman tyylille ominaista enemmän (ylipäätänsä siis maistui), mutta ei mitenkään hallitsevasti joten en jaksa tuosta vielä huolehtia. Innolla odotan millaista ensimmäisestä Lageristani tulee, mutta hakusessa ns. helposti dokattava juoma jota voisi teoriassa kiskoa tuoppikaupalla jos niikseen haluaa.

Tumma on, kuten myös Lager

#10 Session IPA

Ja tilkkutäkin viimeisenä tilkkuna täkkiin nostamme esiin nyt mäskäyksen lopussa olevan Session IPA:n, josta ajattelin tämän kesän hittiä. Valmisresepti luottaa aromin voimaan, jossa ibut jäävät jopa huolestuttavan alas, mutta tämä oli saanut paljon yläpeukkuja niin kai se on luotettava. 

Jouduin vaihtamaan hieman maltaita sillä alkuperäisessä reseptissä käytettiin jenkkilän tuotteita, ja lisäksi korvasin reseptissä olevan Falconer's Flightin Citralla koska Lapossa ei kyseistä humalaa ollut kun taas Citraa on pakastin pullollaan. Lisäksi skaalasin reseptiä hieman alaspäin ja vaihdoin nestehiivan kuivahiivaan. Anyways, nyt pitäisi olla jossain määrin kelvollista tulossa - ellen nyt tällä mäskäyksellä jotenkin hommaa sössinyt sillä ei tuo siitä 68:a asteesta ihan liikaa alas tullut. Resepti ohessa:

En valitettavasti saanut kuvaa isommalla

Elikkäs juu. Jännitystä jatkossa siis ylläpitää kolme asiaa 1) Millaista DUNKEL!ista tulee 2) Millaista Session ipasta tulee 3) Millaisen etiketin ja nimen Session ipa saa.

Jos koittaisin jatkossa pusertaa tänne vähän useammin tekstiä, niin ehkä sitä saisi vähän lyhyempiä kirjoituksia tehtyä ja samalla mulla ei menisi oikoluvun kanssa ikuisuutta. En tiedä monta kertaa jaksan tämän oikolukea, mutta kirjoitusvirheitä ja epäloogisia lauserakenteita tuli varmasti lukiessa vastaan. Mutta kuten tuppaan sanoa: ei se oo niin justiinsa. Good enough is good enough.

- Olavi

P.S. Oikoluin kerran, täähän meni aika hyvin kerralla maaliin. Ipan kanssa siirrytään seuraavaksi keittohommiin.